Käännöstoimisto Scriba
http://www.plastic-surgery-estonia.com

Suonikohjut ovat ongelma, mikä saattaa ilmestyä niin naisille kuin miehille riippumatta iästä. Suonikohjuja esiintyy yleensä naisilla, joilla on vaivaan syntyyn enemmän taipumuksia, kuten esimerkiksi raskaus ja ikämuutokset. Suonikohjut ovat laskimoiden laajentumia. Ne ovat yleensä sini-liilan väriset solmut, mitkä muodostavat kiemuraisen verkoston ja ovat turvonneet ihonpinnasta korkeammalle - muistuttelemalla sadematoja. Jokainen suoni laajenee, mutta yleensä kohtalokkaiksi muodostuvat reisien ja säärien suonet. Varikkoosi eli laskimojen laajentuminen tapahtuu pinnallisissa suonissa. Suonikojut ovat ennen kaikkea esteettinen vaiva, mutta kehittyessä ja kun verenkierto hidastuu, voi rumalle ulkonäölle lisääntyä myös kipu, painotuntemukset jaloissa, turvotus ja supistukset - siinä tapauksessa tulee heti kääntyä lääkärin puoleen. Suonikohjuleikkauksessa voi löytyä lievitystä ongelmaan, mutta on mahdollista että jonkun ajan kuluttua, alkavat uudet "sadematot" syntymään - tähän sairauteen ei ole missään tehokasta hoitoa. Suonikohjuleikkaus on ollut tähän asti kuitenkin tehokkain hoitoToimenpide. Suonien poistaminen ei vaikuta verenkiertoon, koska sisäinen, syvempi verisuoniverkosto jää koskemattomaksi.
Leikkauksessa poistetaan näkyvät ja vakavasti laajentuneet laskimo-osat, ensisijaisesti tulehtuneet ja komplikaatioalttiit. Leikkausta edellyttää ultraäänitutkimus määrittääkseen missä vaurioituneet suoniläpät sijaitsee. Todennäköisesti tehdään merkinnät potilaan jalkoihin, koska lepoasennossa nystyröitä ei huomaa yhtä hyvin kuin seisten. Tarvittaessa poistetaan jaloista myös karvat. Riippuen potilaan toiveesta ja poistettavien suonikohjujen määrästä, tehdään leikkaukseen joko paikallispuudutus selkärankaan tai yleisanestesia. Ylisin poistotapa on vaurioituneen suonen sidontaa ja täydellinen poistaminen. Yleensä tarvitaan kaksi viiltoa riippuen ongelmasta. Yksi viiden sentin viilto tehdään nivustaipeeseen reiden yläosaan, toinen kahden sentin viilto tehdään polven tai nilkan seutuun (riippuen siitä poistetaanko osa vai koko suoni). Genitaalialueen suoni sidotaan yläpäästä (joskus alapäästä, jossa se yhdistyy syvempien laskimojen kanssa), kiinni, pysäyttääkseen verenvuoto sen läpi. Sen jälkeen viedään letku ylemmän viillon kautta valtimoon ja varovaisesti vedetään vaurioitunut suoni alimmaisen viillon kautta ulos. Tämän jälkeen ommellaan genitaalialueen ja polven tai nilkan viillot kiinni ja leikkauksen loputtua laitetaan jalkaan elastisside. Yleensä kirurgi tekee monia pienempiä viiltoja (noin viidenmillin mittaisia) poistaakseen pienempiä suonikyhmyröitä. Noita viiltoja ei ommella kiinni, vaan "paikataan" kangaspalalla. Suonikohjuja voidaan myös vain sitoa kiinni ja jättää poistattamatta. Siinä tapauksessa ne eivät jää kyhmyröiksi ja ihon alta näkyviksi, koska veri ei vuota enää niiden kautta. Kumpikaan hoito ei vaikuta verenkiertoon, koska veri alkaa vuotaa toisia suonia pitkin.
Jalkakarvojen poisto voi osoittautua tarpeelliseksi ennen leikkausta ja on myös tärkeätä käydä peseytymässä leikkauspäivänä. Ennen leikkausta suositellaan olemaan tupakoimatta jonkun aikaa, koska se hidastaa paranemista. Kuusi tuntia ennen leikkausta, potilas ei saa syödä eikä juoda. Myös alkoholin käyttö leikkausta edeltävänä päivänä on kielletty, samoin noin 48 tuntia leikkauksen jälkeen. Leikkauksen jälkeen (anestesian takia) ovat kiellettyä myös sellaiset toiminnot, mitkä voivat vahingoittaa potilasta tai muita ihmisiä, esim. auton ohjaaminen ja suositellaan muutaman tunnin lepoa. Tarvittaessa tulee ottaa särkylääkettä. Seuraavina päivinä suositellaan ainakin puolen tunnin kävelyä päivittäin. Tulisi välttää jatkuvaa istumista tai lepoasentoa. Pari, kolme päivää tulee haavaa pitää kuivana. Tikit poistetaan 10 päivän kuluttua. Elastissidettä tulee käyttää muutaman viikon aikana. Suonikohjujen poistamisen jälkeen tulee noin parin kuukauden aikana käyttää hoito- eli tukisukkia, koska se nopeuttaa palautumista. Kohtuullinen liikunta palautumisaikana tekee vain hyvää, esim. uinti, polkupyöräily. Aktiivisen liikunnan voi aloittaa noin kuukauden kuluttua.
Erityisen tarkkaavaisia tulisi olla ihmisten, joiden suvussa on esiintynyt suonikohjuja - heillä on sairauden syntyyn perinnöllinen edellytys geneettisesti perityn sidekudoksen heikkouden nähden. Myötävaikuttavia tekijöitä naisilla ovat myös hormonimuutokset - puberteetti, raskaus, menopaussi. Tämän johdosta syntyy suonikohjuja eri-ikäisille naisille. Suonikohjut vaivaavat erityisesti ihmisiä, joilla on seisomatyö (myyjä, kampaaja) tai istumatyö(toimistotyö, autonkuljettaja) ja missä jalat ovat työskennellessä pakkoasennossa. Varikoosin aiheuttajana voi olla myös kuumuus(sauna, kuuma kylpy, auringonotto ym.), ehkäisypillerit, lihavuus, korkokenkien käyttö. Suonikohjujen synty on alkuun kosmeettinen ongelma - vaivaksi saattavat muuttua ihon läpi kuultavat sinertävät suonet - kuhmut, mitkä nousevat ihon pinnasta korkeammalle. Myöhemmin suonikohjut aiheuttavat myös terveyshaittoja, koska verenkierto hidastuu. Väsymys ja jännittyneisyys, jalkakouristukset ja ihonmuutokset ovat ongelmia, jotka voivat vaivata. Kun sairaus kehittyy pidemmälle, syntyy tulehduksia ja haavautumia. Niiden hoito on jo vaikeampaa, joten lääkärin puoleen kannattaa kääntyä sairauden alkuvaiheessa, kun näkyviin on ilmestynyt leventyneitä suonia tai jaloissa esiintyy usein painon tai väsymyksen tunnetta, tai särkyä. Joskus sinertäviä suonia ei huomaa, mutta potilaalla esiintyy suonikohjuihin viittaavia oireita. Jopa silloin, kuin jalkaa "kaunistaa" vain yksi suonikohju, tulisi ottaa käyttöön tukisukat. Niistä voi olla apua suonikohjujen taantumiseen, suuntaamalla verta sydämeen päin ja ehkäisemällä veren kertymistä suoniin. Tarvittaessa voi siirtyä voimakkaamman puristuksen sukkien käyttöön. Henkilöillä, joilla on istuma- tai seisomatyö, kannattaa mahdollisuuden tulleen nostaa silloin tällöin jalat pöydälle tai pitää jalkoja ylhäällä, jotta veri vuotaisi jaloista vartaloon. Suonikohjujen ehkäisemiseksi suositellaan välttämään pitkäaikaista seisomista tai istumista, kuumaa suihkua ja löylyä. Kannattaisi myös välttää korkokenkien käyttöä ja paino tulisi pitää vakaana. Jos mahdollista, tulisi liikkua ja harrastaa liikuntaa.